Esiopetuksessa tutustutaan erilaisiin tieto- ja viestintäteknologian muotoihin. Mahdollisuudet kokeilla ja tuottaa itse motivoivat lasta ja kehittävät taitoja. Kasvatuskeskusteluissa vanhempien kanssa keskustellaan yhteisistä pelisäännöistä tietotekniikan käytössä, niin sisältöjen kuin ajan käytönkin osalta.
Kaarinalaisessa esiopetuksessa oppimisympäristöjä kehitetään innovatiivisella otteella. Työtapana tämä näkyy ilmiökeskeisenä tutkivana oppimisena, jossa kasvattajat toimivat oppimisen ohjaajina. Kasvattajat tutkivat ja kokeilevat eri asioita yhdessä lasten kanssa – lasten kiinnostuksen kohteet huomioon ottaen. Lasten tietorakenteiden ja ajattelun kehittymistä tuetaan ja ohjaaminen tapahtuu lapsen kasvun ja kehityksen oppimisen potentiaalin alueella – oppimisen lähikehityksen vyöhykkeellä.
Esiopetusvuoden aikana tutustutaan erilaisiin tieto- ja viestintäteknologisiin välineisiin, palveluihin ja peleihin. Tieto- ja viestintäteknologian avulla tuetaan lasten vuorovaikutustaitoja, oppimisen taitoja sekä vähitellen kehittyvää kirjoitus- ja lukutaitoa. Mahdollisuudet kokeilla ja tuottaa itse edistävät lasten luovan ajattelun ja yhteistoiminnan taitoja. Lapsia ohjataan omaksumaan turvallisia ja ergonomisia käyttötaitoja. Käytössä olevat oppimispelit ovat pedagogisesti laadukkaita ja turvallisia. Kasvattaja tutustuu etukäteen käytössä olevaan materiaaliin. Ajankäytön rajaamisesta, hyvästä ergonomiasta ja turvallisuudesta keskustellaan yhdessä lasten kanssa. Lapset käyttävät internetiä vain kasvattajan kanssa.
Tieto- ja viestintäteknologian käyttö on integroitunut osaksi muuta esiopetusta. Erityisesti seuraavilla sisältöalueilla: Ilmaisun monet muodot, Kielen rikas maailma, Tutkin ja toimin ympäristössäni. Esiopetuksessa vahvistetaan lapsen mediasuhteen kehittymistä harjoittelemalla turvallista toimintaa tieto- ja viestintäteknologisissa ympäristöissä ikäkaudelle sopivalla tavalla. Kasvattajat käyttävät tvt:aa myös toiminnan dokumentointiin, havainnoinnin tukena – itsereflektoinnin ja kollegiaalisen arvioinnin sekä toiminnan kehittämisen apuvälineenä (lis-yc).
- Esiopetuksessa vahvistetaan lapsen mediasuhteen kehittymistä harjoittelemalla turvallista toimintaa tieto- ja viestintäteknologisissa ympäristöissä ikäkaudelle sopivalla tavalla.
- Tieto- ja viestintäteknologian käytön ja mediakasvatuksen oppimispolku esiopetuksesta alkuopetukseen on eheä ja yhtenäinen.
- Kaikissa Kaarinan kaupungin esiopetusyksiköissä on tvt – laitteistoa lasten käytössä. Jokaisessa 21 lapsen ryhmässä on vähintään 10 tablettia ja dokumenttikamera. Lapsilla on mahdollisuus käyttää laitteita päivittäin. Laitteiden saatavuus ja käyttö esiopetuksessa luo tasa-arvoiset mahdollisuudet kaikille lapsille konkreettisesti tutustua esiopetusvuoden aikana erilaisiin viestintävälineisiin ja harjoitella niiden käyttöä.
- Jokaisessa esiopetusyksikössä on vähintään yksi tutor, joka saa koulutusta tvt – asioissa. Tutor toimii sitten yksikkönsä tukihenkilönä muulle henkilöstölle. Tutoreilla on tapaamisia säännöllisesti kokemusten vaihtamiseksi ja osaamisen jakamiseksi.
- Henkilöstön tvt – osaaminen ja tuen tarve on kartoitettu kyselyllä loppukevääseen 2018 mennessä ja tämän pohjalta tehdään koulutussuunnitelma. Kyselyn yhteydessä kartoitetaan myös tilanne lis-yc – havainnointimenetelmän käytön suhteen.
VUOSILUOKAT 1-9 JA LUKIO
Tulevaisuuden koululla on tulevaisuutta ennakoiva koulutuksen ja oppimisen digistrategia ja se hyödyntää digitalisaation ja tietotekniikan mahdollisuudet koulutuksen ja oppimisen hyväksi. Digitalisaatio ja tietotekniikka auttavat tehostamaan tiedon käsittelyä. Ne antavat mahdollisuuden ajattelun ja prosessien hajauttamiselle koneiden ja ihmisten kesken. Tietoa on saatavilla 24/7 ja perinteisen tiedon jakamisen sijaan oppimisessa keskitytään tiedon hankintaan, -käsittelyyn, kriittiseen arviointiin ja tiedon tuottamiseen. Tietotekniset taidot kuuluvat tulevaisuuden taitoihin ja ne integroituvat kaikkeen opiskeluun. Oppilailla ja opiskelijoilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet kehittää niihin liittyvää osaamistaan ja ymmärrystään digitalisaation merkityksestä yhteiskunnalle. Oppilaat pysyvät digitaalisten työkalujen ja palveluiden käytössä ajan tasalla. He osaavat hyödyntää niitä opiskelussaan ja oppimisensa tukena. Opetushenkilöstö osaa hyödyntää digitaalisuutta ja tietotekniikkaa suunnittelussa, tiedonhallinnassa ja pedagogisen toiminnassa. Heillä on käytössään ajantasainen tietotekninen toimintaympäristö ja he voivat päivittää jatkuvasti osaamistaan. Oppilailla ja opiskelijoilla on käytössään oppimista ja opiskelua tukevat digitaaliset oppimisympäristöt ja monipuoliset digitaaliset sisällöt. Ne ovat helppokäyttöisiä ja käytettävissä yhden kirjautumisen periaatteella eri päätelaitteilla. Tietotekninen infrastruktuuri on rakennettu palvelemaan opiskelua, opetusta ja hallintoa. Infrastruktuurissa otetaan huomioon omien laitteiden käyttö. Tietotekniikan opetuskäytön pedagoginen ja tekninen tuki on kunnossa.
- Kaarinan lähitulevaisuuden malli on ns. hybridimalli, jossa oppilailla on edelleen käytettävissä perinteiset painetut oppikirjat. Oppikirjojen rinnalla käytetään monipuolisesti erilaisia digitaalisia oppimateriaaleja kuten e-kirjoja, oppimispelejä jne. Opettajalla on pedagoginen vapaus halutessaan siirtyä käyttämään vain sähköistä materiaalia, mikäli hän kokee sen parhaaksi vaihtoehdoksi.
- Opetushenkilöstön tieto- ja viestintätekniikkaan liittyviä taitoja vahvistetaan suunnitelmallisen koulutuksen ja kehittämishankkeiden avulla.
- Tieto- ja viestintätekniikan käyttöä jatketaan sivistyspalvelujen tieto- ja viestintäsuunnitelman mukaisesti.
- Oppilailla ja opiskelijoilla on käytössään oppimista ja opiskelua tukevat digitaaliset oppimisympäristöt ja monipuoliset digitaaliset sisällöt. Ne ovat helppokäyttöisiä ja käytettävissä yhden kirjautumisen periaatteella eri päätelaitteilla.
- Vähennetään perinteisen, painetun oppimateriaalin hankintaa. Ymmärretään, että joku oppilas tarvitsee em. materiaalia, mutta kaikki eivät niitä tarvitse.
- Tavoitteena on pidemmällä aikavälillä pystyä vähentämään painetun oppimateriaalin hankintaa sitten kun mm. sähköiset oppimateriaalit, käyttöliittymät, palvelimet, koulujen verkot sekä opettajien digiosaaminen ovat sillä tasolla, että näin voidaan tehdä.
- Opettaja käyttää rohkeasti yksilöllisiä oppimistapoja: paperikirja, tablet, paperivihko, sähköinen vihko, vapaa etenemisvauhti oppimisessa yms.
- Oppilaiden itsearviointi, formatiivinen arviointi ja oppimiskokonaisuuksien arviointi toteutetaan sähköisesti.
- Muutoksessa on pysyttävä mukana (uudet sovellukset ja palvelut yms.).
- Huoltajat pidetään ajan tasalla muutoksista ja uudistuksista.